+358 44 058 6363 | Syväraumankatu 12 Rauma Finland

Silsa – kynnelle kykenevä

Silsa – kynnelle kykenevä

Hatuttaahan se, jos varpaat eivät ole edustuskelpoiset. Kynsisilsa on yksi syy ongelmaan, ei kuitenkaan ainoa. Kynsisilsa ei juuri oireile, mutta värjää kynnen.

Katsotaan pari potilaskeissiä aiheesta.

 

Pate 55 v

Patella oli yleensä kiire, koska hän oli traktorialan yrittäjä. Satakiloisella miehellä oli työnsä vuoksi turvakengät jalassa puolet vuorokaudesta, joten varpaitaan hän harvoin näki. Puoliso oli ajat sitten kyllästynyt vuosikaudet paksuneviin, rumiin varpaankynsiin. Pitkään mies oli vaimon päiväkäskyn mukaan hoitanut jalkojaan iltaisin – milloin pihkalakalla, milloin etikalla, milloin apteekin silsalakalla ja puoli vuotta sitten oli päättynyt 4 kuukiertoa kestänyt lääkärin määräämä tablettikuuri.

Diagnoosi oli tehty ottamatta silsanäytettä laboratorioon. Tutkittaessa kynnet olivat likaiset, nukkaiset ja lähes kaikki 3-7 mm paksut ja keltaiset. Muutamassa varpaanvälissä oli hautumia ja ihorikkeymiä.

 

Maria 28 v

Kosmetologina Maria oli jo 5 vuotta perehtynyt kahteen varpaankynteensä, jotka olivat aavistuksen kuprupintaiset ja muita hiukan sameammat. Jalkojenhoitoa iltaisin, kaikki jalkojenhoidon peruskonstit käytetty – myös wanhan ajan poppakonstit – ja kahden vuoden ajan kosolti apteekin silsalakkaa, joka ei kynsiä parantanut. Hän oli halukas kokeilemaan mitä vain.

Tutkittaessa oikean ukkovarpaan ja viereisen varpaan kynsi olivat lääkärin silmääni lähes normaalit, pinnaltaan hiukan rosoiset, normaalin paksuiset ja aavistuksen sameammat kuin muut kynnet.

 

Aikas yleinen vai kui?

Kynsisilsaa arvioidaan Suomessa olevan jopa 10 prosentilla kansalaisista. Hoitamattomana se aiheuttaa lähinnä esteettistä ongelmaa, ja oikeita hoitoja harvemmin lähdetään etsimään.

 

Mistä saa, tarttuko se?

Kynsisilsa saadaan useimmin yleisistä pesuhuoneista, liikuntatiloista tai saman talouden toiselta jäseneltä. Tarttuu kyllä pintojen kautta, mutta ei sen pelossa pidä liikuntaharrastuksiaan jättää.

 

Aiheuttajamikrobi

Faktaa: Lääketiede ei edelleenkään tunnusta, että olisi olemassa erityinen ’hiivasyndrooma’, joka pilaa potilaan elämän. Naisen intiimialueen hiiva ei leviä varpaankynteen. Varpaanvälisilsa ei juuri koskaan aiheuta kynsisilsaa.

Edellä mainittuja aiheuttaa Candida albicans tai glabrata -niminen hiivasieni. Kynsisilsan yleisimmät aiheuttajat ovat keljut Tricophyton rubrum ja T. mentagrophytes. Joskus harvoin Candidakin voi kehissä olla, mutta usein se on harmiton sivustakatsoja, kun Tricophyton tuhoaa kynttä.

 

Diagnoosi: näyte pakollinen

Kannattaa konsultoida terveyskeskuslääkäriä, ihotautilääkäriä tai muuta lääkäriä, joka on perehtynyt kynsisilsan diagnostiikkaan ja hoitoon. Aika yleistä on määrätä reseptilakka tai tablettihoito kynnen kliinisen tutkimisen perusteella, mikä voi johtaa turhiin hoitoihin. Myös näytteenotto tapahtuu tiettyjen ohjeiden mukaan.

 

Miksi näyte on tärkeä?

Kukaan ei halunne lakata kynsiään hoitovoiteella tai syödä neljä kuukautta lääkettä turhaan. Vaikka silsainen kynsi on periaatteessa helppo paljain silmin erottaa, 40 prosenttia arvauksista menee silti pieleen – kyseessä on muu vaiva kuin mikrobin aiheuttama silsa.

 

Näytteenotto

Ennen näytteenottoa pitää olla käyttämättä lääkkeitä, että tulos olisi luotettava. Paikallishoitoa EI kuuteen viikkoon, amorolfiinia sisältävää lakkahoitoa EI kolmeen kuukauteen, suun kautta käytetystä lääkehoidosta oltava kulunut noin puoli vuotta. Ja miksikö – koska muuten tulee ehkä negatiivinen tulos, ja kyseessä voi silti olla silsa.

 

Kuka näytteen ottaa

Mieluiten asiaan perehtynyt lääkäri itse ottaa näytteen, koska puhdistus ja näytteenotto oikeasta kohdasta ovat seikka, joka määrää, saadaanko luotettava tulos. Laboratoriohoitajat osaavat myös ottaa näytteen oikein.

 

Mut ku sitä vastausta pitää odottaa…

Todella, alustava mikroskooppivastaus tulee alle viikossa, mutta se ei riitä. Taudinaiheuttajan pitäisi kasvaa myös viljelyssä, mikä se kestää 3-6 viikkoa. Yhdestä näytteestä tehdään aina kaksi viljelyä.

Jos on kiroillut kynsiään iät ja ajat, entä sitten, jos luotettavaan vastaukseen menee muutama kuukausi?

 

kynsisilsa

 

Kynsisilsan omahoito

Tämä voi olla turhauttavaa: apteekin tai luontaistuotekaupan poppakonstilakat eivät hoida kynsisilsaa pois. Kosmetologilla tai jalkojenhoitajalla käynti tai käynnit eivät yleensä tuo pysyvää tulosta. Miksi: koska diagnoosi voi olla väärä ja omatoimihoito on usein puutteellista ja jos hoito sattui hetken auttamaan – mikrobi tuli jostain uudestaan…

 

Kynsisilsan lääketieteelliset hoidot

Mikäli oikein otetussa näytteessä todetaan mikrobi, jota asiantuntijalääkäri arvioi kynsisilsan aiheuttajaksi, hän voi määrätä lääkehoidon. Terbinafiini 250 mg kerran päivässä suun kautta neljän kuukauden ajan hoitaa vaivan pysyvästi noin 50 %:lla hoidetuista. Itrakonatsolin pulssihoito tehoaa noin 33 prosentille. Flukonatsolitabletti kuurina taas noin 20 prosentille.

Aika masentavia tuloksia? Kuitenkin kansanlääkitystä parempia.

 

Uusia hoitoja

Tutkimusten mukaan laserhoidosta on apua yli 50 prosentille hoidetuista. Kaikki varpaankynnet hoidetaan 4-8 kertaa viikon kahden välein. Kun laser yhdistetään lääkehoitoihin ja asianmukaisiin muihin hoitoihin, päästään jopa 75-90 prosentin onnistumisiin. Parhaisiin hoitotuloksiin lasereilla pääsevät klinikat, jotka ovat erikoistuneet asian hoitoon.

Hoito on pitkäjänteistä ja vaatii usein lääkehoitoa tueksi ja lisäksi omahoidon kotona sekä säännölliset käynnit osaavalla jalkojenhoitajalla 6-12 kuukauden ajan.

 

Parantunut kynsi

Kynnen pinta tasoittuu ja väri palaa luonnolliseksi. Paksu kynsi myös ohenee. Ulkoinen paraneminen kestää, sillä sairas kynsi kasvaa uuden, terveen kynnen edestä hitaasti pois. Prosessissa voi kulua vuosi.

 

Paten hoito

Patea kyrsi, kun hän ei saanut lääkettä heti, vaan otin näytteen. Seitsemän viikon kuluttua saatiin diagnoosi: kynsisilsa, aiheuttaja T. Rubrum. Pate kävi kuudesti laserhoidossa ja aloitti neljän kuukauden lääkehoidon. Sai varmuuden vuoksi vielä seitsemännen laserhoidon 3 kuukauden kuluttua.

Hän kävi jalkojenhoidossa 4-6 viikon välein ja hoiti tunnollisesti jalkoja iltaisin. Kenkähygienia työssä koheni.

Kontrollikäynnillä vajaan vuoden päästä kynnet olivat kasvaneet, ja melkein kaikki kynnet kirkkaat. 15 kuukauden kuluttua hän tuli kiittämään, koska vaiva oli poissa.

 

Marian hoito

Mariakaan ei kiittänyt, kun piti muutama kuukausi odottaa viljelyn tulosta. Onnen huokaus tuli myöhemmin, kun vastaus oli negatiivinen, ja vaiva ei ollutkaan silsaa: pieni ulkonäköero oli yksilöllinen ominaisuus. Mitään hoitoja ei tarvittu, ja hän saattoi jatkaa elämäänsä ilman turhauttavia kynnenhoitomanööverejä.

 

 

Lähteet
Hannuksela, Karvonen, Reunala ja Suhonen 2008. Ihotaudit. Kustannus Duodecim.

Laserhoidot: kokousjulkaisut vuosilta 2015-2019 ja aiheesta julkaistut alkuperäistutkimukset ja kokooma-artikkelit kansainvälisissä tiedelehdissä vuosilta 2015-2019.

Sulje
Call Now Button